Alanvaihdos oppisopimuksella - työssä oppimista Islannissa

Lieksalainen Marika Hiltunen opiskelee eläintenhoitajaksi oppisopimuksella. Hän aloitti maatalousalan perustutkinto-opinnot 2015. Marika valmistui lähihoitajaksi Ammattiopisto Lieksasta 2005. Sen jälkeen hän työllistyi samaiseen oppilaitokseen koulunkäynninohjaajaksi.

– Työura ammattiopistossa kesti lähes 10 vuotta, kunnes minut irtisanottiin taloudellisista syistä. Alanvaihto oli käynyt mielessä ja haaveena eläintenhoitoala. Kun lieksalaiselta maatilalta löytyi sopiva oppisopimuspaikka juuri tässä irtisanomisvaiheessa, oli helppo tehdä päätös, kertoo Marika.

Eläinrakas Marika on ollut tekemisissä eläinten kanssa lapsesta lähtien. Nuorempana hevoset ja ratsastus olivat lähellä sydäntä. Omassa taloudessa Marikalla on kaksi koiraa ja viisi kissaa.

Marikan oppisopimuspaikkana toimii lieksalainen Lammin tila, jossa on sekä lypsy- että lihakarjaa. Hän hoitaa enimmäkseen tilan lypsypuolta ja välillä myös ruokintapuolta. – Olen tykännyt työstä eläinten parissa ja tunnen löytäneeni oman alani, Marika toteaa.

Marika valitsi tutkintoonsa valinnaisena hevosiin liittyvän osaamisen. Sen myötä opintoihin sisällytettiin työssäoppimisjakso Islannissa syksyllä 2016. – Olen ollut paljon tekemisissä islanninhevosten kanssa ja haaveena oli, että voisin työskennellä näiden hevosten kotimaassa. Opiskelujen kautta tämä haave toteutui. Selvitin ensin netin keskustelupalstojen kautta, mistä sopiva paikka voisi löytyä. Sain selville, että hevosiin ja majoitukseen erikoistuneesta Hestheimarista on saatu hyviä kokemuksia ja työssä oppiminen voisi olla siellä mahdollista.

Hestheimar sijaitsee Hellassa, noin sadan kilometrin päässä Reykjavikista. Hestheimarin liiketoimintaan kuuluu mm. hevosten kasvatus ja kauppa, ratsastusmatkailu ja majoituspalvelut.

– Minut otettiin hyvin vastaan ja työtehtävät olivat monipuolisia. Toimin majoituspuolella ja talleilla perustehtävissä. Työpäivän päätteeksi oli mahdollista ratsastaa tilan hevosilla. Aivan mahtava kokemus!, Marika kertoo.

– Eläintenhoitajan opinnoissa on tullut paljon uutta vastaan, kun on kyse täysin erilaisesta alasta aiempaan verrattuna. Oppisopimusopiskelu on sopinut minulle erittäin hyvin, kun saa palkkaa ja pystyy samalla lyhentämään oman talon asuntolainaa. Töitä on tiedossa kesän ajaksi Lammin tilalta ja haluan työllistyä tälle alalle. Jatkossa voisin kouluttautua kengittäjäksi ja sorkkahoitajaksi, Marika toteaa.

Millainen on tyypillinen oppisopimusopiskelija?

Monesti kuulee, että oppisopimuskoulutus on niille, jotka eivät pääse ammatilliseen koulutukseen tai jotka eivät pärjää koulussa. Mielletään myös, että oppisopimus on viimeinen vaihtoehto, jos mikään muu koulutus ei ”tärppää”. Usein kuulee myös, että halutaan aloittaa oppisopimus, koska näin päästään helpommalla.

Todellisuus on jotain muuta. Oppisopimusopiskelijalta edellytetään ja vaaditaan paljon. Samaan aikaan pitää ottaa työpaikan tehtävät haltuun, opetella uusia työtehtäviä, tutustua työkavereihin, asiakkaisiin, laitteisiin, koneisiin, ohjelmiin sekä monesti myös hypätä nopeasti toimivan tuotannon tai asiakaspalvelun tehtäviin.

Samalla alkaa myös teoriaopiskelu oppilaitoksessa. Aikaisemmista opiskeluista on usein jo jonkin aikaa ja opiskelutaidot voivat olla hieman ruosteessa. Sähköiset opiskelujärjestelmät, tiiviit opiskelupäivät, uudet opiskelijat ja opettajat sekä monesti vielä pitkä matka teoriapäiville on myöskin edessä. Jännitettävää ja uusien asioiden opettelua on tiedossa. Samalla on sovitettava opinnot töiden oheen, monesti vielä joutuu suunnittelemaankin työtehtäviä niin, että ne tukisivat juuri sillä hetkellä suoritettavia teoriaopintoja.

Opiskelu edellyttääkin oppisopimusopiskelijalta hyvin paljon itsenäisyyttä, kykyä sovittaa työtä ja opiskeluja samaan aikaan sekä itsenäistä tiedonhankintaa. Vastuu opiskeluista on kuitenkin viime kädessä vain opiskelijalla itsellään. Hyvä työpaikkakouluttaja auttaa ja opastaa sekä oppilaitoksen opettajalta saa apua. Koulutuksen suorittaminen ja kaikkien edellä mainittujen asioiden yhdisteleminen sekä tutkinnon perusteiden mukaisen oppimisen saavuttaminen edellyttää kuitenkin opiskelijalta oma-aloitteisuutta ja sitä, että hän suunnittelee omia opintojaan ja pitää kiinni sovituista asioista. Tyypillinen oppisopimusopiskelija onkin itsenäinen, oma-aloitteisesti oppisopimuspaikan löytänyt ja koulutusta työnantajalle ehdottanut. Hän on ottanut asioista selvää jo ennen koulutuksen aloittamista sekä kertonut tästä myös työnantajalle. Hän on myös valmis matkustamaan teoriapäiville ja hankkimaan tietoa iltaisin sekä tekemään etätehtäviä.

Monta vuotta Pohjois-Karjalassa oppisopimusopiskelijoiden keski-ikä on pyörinyt n. 37 vuoden paikkeilla. Miehiä ja naisia on koulutusmuoto kerännyt lähes yhtä paljon. Vaikka viime vuosina oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta on pyritty lisäämään nuorille, on kuitenkin heidän osuus vieläkin hyvin pieni. Esimerkiksi tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa on hieman alle parikymmentä alle 20-vuotiasta oppisopimusopiskelijaa! Yli 50-vuotiaitakin on yli tuplasti enemmän. Suurimmalla osalla opiskelijoista on jo joku ammatillinen peruskoulutus taustalla ja usein myös työkokemusta eri aloilta.

Oppisopimuskoulutukseen tullaankin aivan eri syistä kuin alussa mainitsin. Oppisopimuskoulutus koetaan usein parhaaksi vaihtoehdoksi, kun vaihdetaan alaa tai halutaan kouluttautua uusiin tehtäviin. Aika harvoin kuulee perusteluna sen, että se on helpompi. Jo oppisopimuspaikan löytäminen vaatii paljon ja opiskelut vielä enemmän.

Onnea ja menestystä kaikille oppisopimusopiskelijoille ja tervetuloa uudet opiskelijat mukaan. Opiskelun ja työn yhdistäminen vaatii paljon mutta varmasti myös antaa paljon. Oppisopimuskoulutuksen jälkeen suurin osa jatkaakin työsuhteessa, joten palkinto odottaa tekijäänsä.

Rakkaasta harrastuksesta ammatti - nuoren oppisopimus

Emma Heinonen aloitti liikunnanohjauksen oppisopimusopiskelun kesäkuussa 2016 ja valmistuu aikanaan liikuntaneuvojaksi. – Kun äiti lähti perustamaan yritystä, oli itsestään selvää, että haluan olla mukana. Kaikki liikunnassa kiinnostaa ja se on ollut aina iso osa arkeani – haaveena ammatti liikunnan parissa, kertoo Emma. Liikunnanohjauksen perustutkintoon valmistava koulutus toteutetaan ammattiopisto Niittylahdessa ja Emman tutkintotilaisuudet järjestää Varalan Urheiluopisto.

Terveysliikuntakeskus Kuntokikka tuottaa ryhmäliikunnan palveluja kaikenikäisille liikkujille – vauvasta vaariin. Vakituisen tuntitarjonnan lisäksi Kuntokikan palveluihin kuuluu monipuolinen liikunnallisten palvelujen tarjonta yritysten tarpeista tapahtumallisiin liikunnan elämyksiin. – Haluamme olla matalan kynnyksen liikuntakeskus tarjoamalla ohjattua liikuntaa eri ikäisille ja eri tasoisille liikkujille. Päivisin painopiste on senioreiden liikunnassa sekä äiti-lapsi-ryhmissä. Iltaisin järjestämme kaikille avoimia ryhmäliikuntatunteja, yrittäjä Kirsi Heinonen kertoo.

Kirsi on ohjannut ryhmäliikuntaa jo 16-vuotiaasta lähtien. – Liikunta on kuulunut elämääni aina. Oman yrityksen perustaminen vuonna 2015 tuntui pitkäaikaisen haaveen täyttymiseltä! Voin olla mukana edistämässä ihmisten terveyttä ja hyvinvointia monella eri tavalla, Kirsi kertoo. Kirsi on kokenut työpaikkaohjaajan roolin erittäin positiivisena ja luontevana, koska hänelle on kokemusta aiemmasta työpaikasta oppilaiden kouluttamisesta liikunnan ohjaukseen. Kirsi on toiminut aiemmin liikunnan lehtorin virassa Kontiolahdella ja kymmenisen vuotta Itä-Suomen Liikuntaopistolla terveysliikunnan johtajana. Hän on aiemmin ollut arvioimassa liikunta-alan opiskelijoita ja hänellä on näyttötutkintomestarin pätevyys.

Oppisopimus käynnistyi luontevasti, kun Emma oli lukion jälkeen työttömänä. – Emma on ollut mukana yrityksen perustamisvaiheesta lähtien. Hän pääsi tutustumaan alaan aloittamalla yrityksen vastaanotossa ja kiinnostus liikunnan ohjaukseen on herännyt ns. näköalapaikalta, toteaa Kirsi. Emma on toiminut koulutuksen aikana apuohjaajana ja päässyt suunnittelemaan muun muassa lasten liikuntaleikkejä ja senioreiden alkulämmittelyjä sekä kokonaisia tuntikokonaisuuksia. – Emma on tuonut opiskelustaan uusia ideoita mm. markkinointiin, koska nuorilla on hyvä ote ja osaamista sosiaaliseen mediaan. Emman ideoimia kampanjoita ja kilpailuja on kokeiltu hyvällä menestyksellä. Olenkin kannustanut häntä keksimään erilaisia juttuja, ei tarvitse tehdä niin kuin minä teen, Kirsi kertoo.

Emma harrasti koripalloa noin 8 vuotta Joensuun Katajan riveissä ja koripalloura huipentui maajoukkuekatselmukseen. – Kuntosali on ollut myös rakas harrastus ja toisten ohjaaminen kiinnostaa kovasti. Joogasta olen saanut uuden harrastuksen, kun ryhmät tässä salilla pyörivät, kertoo Emma. – Kun päätin, että haluaisin kouluttautua liikunnanohjaajaksi, oli aluksi vähän hankalaa, kun halusin kuitenkin työskennellä yrityksessämme. Mietin paluuta koulunpenkille ja se ei oikein tuntunut omalta jutulta. Äiti oli kuullut jostain oppisopimuksen mahdollisuudesta ja se tuntui loistavalta saumalta opiskella alalle, Emma toteaa. – Olen sen verran energinen ihminen, että minulle sopii parhaiten tekemällä oppiminen. On kiva saada suoraan palautetta, mikä meni hyvin tai missä kannatta petrata.

– Erityisesti on jäänyt mieleen se, kun äiti oli viime syksynä vetämässä viikon mittaista senioreiden liikuntalomaa. Pääsin toimimaan yrittäjän sijaisena, jolloin huomasin, miten paljon erilaista hoidettavaa yritystoiminnasta löytyy, Emma kertoo. Hänen tutkintoonsa kuuluu myös yrittäjyys.

Mitä tulevaisuudessa?

Emma valmistuu vuoden 2018 lopussa liikunnanohjaajaksi. – Odotan jatkossa omien ryhmien vetovastuuta. Yritystoiminta kiinnostaa paljon ja tykkään uuden ideoimisesta. Jooga-ohjaajaksi haluan valmistua. Mahdollisesti jatkan yrityksen toimintaa jossain vaiheessa.